The Helsinki School – Suomen valokuvataiteen museo

Taikin sivustoilla kerrotaan, että The Helsinki School on yksi menestyneimpiä kulttuurin vientituotteitamme Euroopassa. The Helsinki School -käsitteeelä viitataan TaiKissa opiskelevien, opiskelleiden ja opettavien valokuvataiteilijoiden lähestymistapaan valokuvataiteeseen. Käsitettä eivät määritä kansallisuus, maantieteellinen alue tai taiteenala, vaan se edustaa Taideteollisessa korkeakoulussa kehittynyttä lähestymistapaaa, jossa jokaiselle sukupolvelle on annettu mahdollisuus löytää oma kuvakielensä.

Jos edellämainitut asiat ei Helsinki Schoolin taideteoksia määritä tai yhdistä, niin mikä sitten?  No, ehkä se, että ne kaikki on perkeleen hienoja!

Valokuvaus on mielenkiintoinen taiteenlaji, koska työskentelyväline tavallaan kaikkille sama: kamera – jonka läpi maailmaa pitää tulkita ja jonka avulla taide pitää tuottaa. Silti vaikka väline on suunnilleen sama, on hämmästyttävää kuinka paljon erilaisia tulkintoja ja kuinka monenlaisia töitä voidaan saada aikaiseksi.

Koska itsekin kuvaan osaan suhtautua juuri valokuvataiteeseen ehkä kaikkein intohimoisimmin, mutta silti täytyy sanoa, että Helsinki School -näyttely Suomen valokuvataiteen museossa on parhaita näyttelyitä missä olen käynyt pitkään aikaan. Oikeastaan kaikki työt miellytivät, jotkin todella paljon. Minimalistisemmista töistä jäi mieleen Ea Vaskon mustat kiiltävät tutkielmat valosta ja Joonas Alhavan ensin todella pelkistetyt työt, jossa seinälle oli ripustettu tyhjät suuret väripinnat  — punainen, sininen ja olikohan se keltainen. Toisella vilkaisulla työt alkoivat kuitenkin hahmottua, jolloin tyhjä pinta ei ollutkaan enää niin kovin tyhjä… Enemmän sisältö ja viestiä välittävistä töistä pidin todella paljon Meri Silojärven ja Jari Silomäen valokuvista.  Meri Silojärven Leijonaportrettissa oli hieno tunnelma. Jari Silomäen uudet valokuvateokset sodan runtelemasta Kosovosta (?) ovat erittäin koskettavia. Silomäki katsoo sotavalokuvausta uudesta näkökulmasta, maalaten sodan rei’ittämistä seinistä tähtitaivaita. Näkökulma ei kuitenkaan yhtään aliarvioi tai vähättele sodan vaikutuksia. Valokuvista löytyy paljon sanottavaa.

Näyttely avoinna 26.8. asti: ti – su klo 11 – 18. Pääsymaksut 6€/4€ – aikuiset/alennukset, alle 18-vuotiaat ilmaiseksi.
Suomen valokuvataiteen museo, Kaapelitehdas.

Lipun hinnalla pääsee katsomaan myös Harmaa Aines valokuvanäyttelyn, mikä tuntui Helsinki Schoolin jälkeen hieman rikkonaiselta. Toisaalta 40 minuutin jälkeen ei pysty enää ottamaan taidetta sisään samaan tapaan kuin silloin kun astuu ovesta sisään.

Katumuotia Lontoosta saatavilla

Häpeämätöntä kaupallista viestintää luvassa.

Ystävämme ja muutenkin oiva tyyppi Jani on avannut puoti.fi -nimisen T-paita-liikkeensä verkkoon. Designin ystävänä tunnettujen Kummalaisten maininnan puoti ansaitsee kuitenkin nimenomaan erittäin street-cred tasoisilla designer-printtipaidoilla, joita Suomesta saa valitettavan usein hakea kantojen alta.

Arvostan.

Kummaa kesämusaa #1

Riipiikö duunipaikan radiosoitto harmaana kesäpäivänä? Eikö omasta iPodistakaan löydy enää freesiä materiaalia? Tuunaa itsesi Bogus Blimp: Similar Artists -kanavalle niin perspektiivisi musamaailmaan ja maailmankaikkeuteen ylipäätään laajenee takuuvarmasti silmissä (tai korvissa).